Sormet on syyhynneet aivan valtavasti päästä värjäämään lankoja, ja niinpä tein ensimmäisen värjäyskokeiluni ilman mitään kemikaaleja ja aivan kotiliedellä omassa soppakattilassa. Ohjeen katsoin Päivi Hintsasen sivuilta, Coloria.netistä. Tähän tartuin, koska siinä sanottiin ettei sipulikuorilla värjätessä tarvitse puretetta. Purete on siis aine (yleensä aluna eli kaliumaluminumsulfaatti), jolla väriaine saadaan paremmin kiinnittymään lankaan. Minun alunapurkkini on vielä postissa matkalla tänne, mutta en malttanut jäädä sitä odottamaan vaan kokeilin ilman. Ja näin se tapahtui:
1. Tyttären kulahtuneen tuhkimomekon hyödyntäminen: tyllikangas talteen :)
2. Ommellaan tyllikankaasta pussi, johon pujotellaan puuvillalanka sulkemista varten.
3. Otetaan talven mittaan kerätyt kuivat sipulinkuoret, muki on iso (5 dl), eli kuoria on tiiviisti silputtuna noin 3,5 dl.
4. Sitten kuoret pussiin (etteivät langat niin roskaantuisi, eikä tarvitse siivilöidä lientä) ja kattilaan veden kanssa kiehumaan. Keittelin sellaiset 15 min. ihan kunnolla poristen. Sillä aikaa laitoin pieniin, noin 20 g, luonnonvalkoisiin suomenlampaanvillaisiin lankavyyhteihin puuvillaiset pasmalangat (etteivät sotkeennu) ja pesin ne varovasti haaleassa, miedossa pesuainevedessä (Ole Hyvä ekotiskiainetta käytin). En tiedä olisiko tämä pesu ollut edes tarpeen, kun langat eivät mitenkään erityisen rasvaiselta tuntuneet. Huuhtelin lopuksi hyvin.
5. Kun sipulinkuoret olivat kiehuneet sen 15 min, viritin kattilan reunalle paistomittarin mittaamaan veden lämpötilaa. Pitänee siis hankkia vesilämpömittari, tämä ei ollut kovin kätevää, eikä edes mahdollista isommassa kattilassa. Sammutin levyn ja kun keitos oli jäähtynyt noin 45 asteeseen, lisäsin märän lankavyyhdin. Sitten taas lisää lämpöä kattilan alle, mutta kuitenkin niin että lämpötila nouseen verkalleen tuonne 90 asteeseen, korkeintaan 95 ettei ala kiehumaan. Siinä lämpötilassa (85-90) pidin keitosta puolisen tuntia välillä varovasti sekoitellen. Sitten sammutin levyn ja jätin kattilan kansi päällä levylle. Kun lämpötila oli noin 45-50 astetta otin langan pois ja huuhdoin. Viimeiseen huuhteluveteen lisäsin hiukan omenaviinietikkaa (tavallinen etikkakin varmasti käy). Värjäysliemeen tyrkkäsin sen toisen vyyhdin ja aloin taas nostaa lämpötilaa 90 asteeseen ja jatkoin sen kanssa kuten edellä (=jälkivärjäys).
6. Ja tässä lopputulos. Niin ovat nättejä! Kuvassa vielä näyttävät selkesti haaleammilta, todellinen väri on keltaisempi oranssi. Yllätyin että väri oli etenkin ensimmäisessä vyyhdissä noinkin voimakas, ilman mitään puretuksia tms. Ja ei tuo jälkivärjättykään hassumpi ole. Laitoin vielä pienet pätkät lankaa pahvin ympärille ikkunalle valonkestotestiin. Tästä vaan innostuu lisää ja nyt alankin hankkimaan lisää lankaa ja muita tykötarpeita uuteen harrastukseeni :) Kuvassa on muuten vyyhtien alla se edellisessä postauksessa mainitsemani Kardemumman äidin virkkaama mahtavan hieno pitsiliina.
Aurinkoisia kevättalven päiviä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti